21.04.2020 Author:

Korona epidemia on vaikuttanut merkittävästi yritysten maksukykyyn. Valtiovalta on määrännyt ravintolat ja kahvilat suljettavaksi. Useiden vuokratiloissa olevien yritysten myynti on loppunut kokonaan tai supistunut vain murto-osaan aikaisemmasta.

Määräaikainen liikehuoneiston vuokrasopimus on voimassa sovitun vuokra-ajan. Oikeuskäytännössä on asetettu vuokralaiselle varsin ankara velvollisuus maksaa sovittua vuokraa koko sopimuksen voimassaolon ajan. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus voidaan irtisanoa päättymään sopimuksessa sovitun irtisanomisajan jälkeen; samalla päättyy myös vuokranmaksuvelvollisuus.

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa (LHVL) on säädetty siitä, että vuokralainen voi saattaa vuokran määrän kohtuullisuuden tuomioistuimen tutkittavaksi (LHVL 25 §). Vuokran alentamista voidaan arvioida myös yleisen kohtuullistamissäännöksen perusteella (LHVL 5 §).

Liikehuoneiston vuokrasopimuksen ehtojen muuttamiseen on korkeampi kynnys kuin asuinhuoneiston vuokrauksessa, jossa taas sosiaalisille näkökohdille voidaan antaa suurempi merkitys. Tämä johtuu siitä, että liikehuoneistojen vuokrauksessa on yleensä kysymys liikesuhteesta, jossa sekä vuokranantaja että vuokralainen harjoittavat liiketoimintaa. Tällaisessa tilanteessa tuomioistuin puuttuu osapuolten sopimukseen vuokran määrästä vain siinä tapauksessa, että kohtuuttomuus on selvä (HE 304/94 s. 115). Korona epidemian aikana saattaa syntyä sellainen tilanne, missä vuokrasopimuksessa sovitun vuokran maksaminen muodostuu kohtuuttomaksi. Mahdollinen kohtuuttomuus olisi arvioitava tapauskohtaisesti.

Vuokran määrää koskevat asiat, myös erimielisyydet, on järkevää ratkaista ensisijaisesti osapuolten kesken. Usein sekä vuokranantajan että vuokralaisen etu on, että toiminnan ja siten vuokranmaksun jatkuminen tulevaisuudessa turvataan yhteisellä sopimuksella. Tällaisessa tilanteessa osapuolet voivat sopia esimerkiksi vuokran korotuksista luopumisesta tai määräaikaisesta vuokran alennuksesta (HE 304/94 s. 115).

Kanne vuokran kohtuullisuuden selvittämisestä on nostettava vuokrasuhteen aikana (LHVL 25 §).

Aasa-Law on hoitanut useita liikehuoneiston vuokran määrää koskevia riita-asioita sekä vuokranantajan että vuokralaisenkin oikeusavustajana.

08.04.2020 Author:

Kun puolisot solmivat avioliiton, syntyy heille suoraan lain nojalla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että avioliiton päätyttyä puolisoiden omaisuus tasataan puolisoiden kesken. Käytännössä omaisuus jaetaan tasan siten, että varakkaampi puoliso antaa toiselle puolisolle tasinkona rahaa tai muuta omaisuutta. Avio-oikeuden toteuttamista avioliiton päätyttyä kutsutaan ositukseksi.

Oikeus saada tasinkoa avio-oikeuden perusteella ei kuitenkaan ole ehdoton. Puolisot voivat yhteisesti määrätä keskinäisestä avio-oikeudestaan toisin kuin mitä laki säätää. Avio-ehtosopimuksella vaikutetaan osituksen lopputulokseen. Sopimukseen voidaan sisällyttää monenlaisia avio-oikeutta rajaavia ehtoja. Tavallisin avioehtosopimus on kuitenkin täysin avio-oikeuden poissulkeva sopimus. Korkeimman oikeuden päätöksen (2000:100) perusteella on mahdollista tehdä avioehto ehdollisena siten, että avioehdon voimassaolo riippuu avioliiton päättymistavasta (kuolema/avioero). KKO:n päätöksen perusteella on mahdollisuus tehdä avioehto siten ehdollisena, että avioehto on voimassa vain mikäli avioliitto päättyy avioeroon.

Vastoin yleistä käsitystä avioehtosopimuksella ei voida sellaisenaan siirtää omaisuutta ”toisen puolison nimiin”. Avioehtosopimus ei myöskään vaikuta puolisoiden väliseen perintöoikeuteen. Jos puolisot haluavat varmistaa puolison perintöoikeuden kaikissa oloissa voi testamentin tekeminen olla myös tarpeellista.

Avioehtosopimuksen tekemistä kannattaa harkita ainakin seuraavissa tapauksissa:

1. Halutaan poistaa avio-oikeus puolisoiden väliltä kokonaan.

2. Halutaan poistaa avio-oikeus osittain esimerkiksi ennen avioliittoa omistetun, lahjana tai perintönä saadun omaisuuden osalta.

3. Puolisoiden varallisuusasema poikkeaa selvästi toisistaan.

4. Toinen puoliso on ylivelkainen tai harrastaa riskialtista yritystoimintaa.

5. Puoliso tai tuleva puoliso on muun maan kuin Suomen kansalainen. Avioehtosopimuksella voidaan mm. sopia, että puolisoiden välisiin varallisuusoikeudellisiin suhteisiin sovelletaan Suomen lakia, sillä muutoin eteen voi tulla yllättäviä tilanteita.

Lain mukaan avioliiton päätyttyä pitää tehdä ositus puolisoiden kesken. Avioliitto päättyy aina joko avioeroon tai kuolemaan. Tämän johdosta avioliitto päättyy aina myös ositukseen. Siihen, kuinka tämä ositus tapahtuu, voivat puolisot avioehtosopimuksen laatimisella vaikuttaa.

Avioehtosopimusta laadittaessa esitetään erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ositustilanteessa. Kerromme asiakkaalle myös miten avioehtosopimusta voidaan myöhemmin muuttaa. Avioehtosopimuksen rekisteröintipalvelu kuuluu myös toimeksiantoon. Avioehdon rekisteröinti Digi- ja väestötietovirastoon on sen voimaantulon ehtona. Valmiin avioehtosopimuksen rekisteröiti Digi- ja väestötietovirastoon maksaa 49€.

Toimistomme lakimiehet avustavat myös avioeroon, ositukseen, lasten huoltoon, elatukseen ja tapaamisoikeuteen liittyvissä asioissa sekä toimivat pesänjakajina.

08.04.2020 Author:

Lailla pyritään ehkäisemään rikoksia ennalta ja antamaan turvaa häirinnältä. Perusteena lähestymiskiellolle voidaan pitää väkivallantekoa tai muuta rikosta. Myös häiritseminen, uhkailu tai kiusantekomielessä tapahtuva seuraaminen voivat olla riittävä peruste. Häirintä voi tapahtua kirjeitse, puhelimitse tai tekstiviestein. Lähestymiskieltoja on määrätty suoranaisen väkivallan uhan perusteella. Samoin lähestymiskiellolla on suojattu epäasiallisilta yhteydenotoilta. Lähestymiskielto on määrätty myös koulukiusaamisen takia.

Lähestymiskielto määrätään normaalisti käräjäoikeudessa. Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon kiireellisissä tapauksissa.

Varsinainen lähestymiskielto määrätään oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa. Melkein aina lähestymiskieltoasia on riitainen ja asiassa täytyy esittää todistelua ja perustella, miksi lähestymiskielto on tarpeen tai ei ole tarpeen. Käräjäoikeudessa asia käsitellään oikeudenkäynnissä, jossa tutkitaan kiellon määräämisen edellytykset sekä kuullaan molempia osapuolia ja todistajia. Kieltoa määrätessään käräjäoikeus arvioi rikoksen tai häirinnän vaaran aina tapauskohtaisesti.

Tarvittaessa voidaan määrätä perheen sisäinen lähestymiskielto. Perheen sisäinen kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, mikäli kieltoa ei katsota kohtuuttomaksi. Yhteydenottokiellon lisäksi perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta, jossa hän ja suojattava henkilö asuvat vakituisesti, eikä hän saa palata asuntoon.

Mikäli lähestymiskielto määrätään, on kiellon laajuuteen kaksi vaihtoehtoa. Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa yhteyttä tai sitä yrittää. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla. Laajennetussa lähestymiskiellossa kielto koskee myös oleskelua tietyillä alueilla, kuten esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai työpaikan läheisyydessä.

Kielto räätälöidään kunkin tapauksen mukaisesti. Kiellon laajuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi osapuolten yhteinen lapsi. Lapsen tapaamisoikeus tulee järjestää siten, ettei kielto sen takia tule rikotuksi. Mikäli osapuolet ovat naapuruksia tai asuvat pienellä paikkakunnalla, normaaliin elämänmenoon liittyy väistämättä tilanteita, jotka tulee ottaa huomioon lähestymiskiellon sisällössä.

Lähestymiskielto määrätään enimmillään vuodeksi kerrallaan. Tarvittaessa kiellon voimassaoloa voidaan jatkaa vuodeksi kerrallaan. Lähestymiskiellon rikkomisesta tuomitaan sakkoihin tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen.

Lähestymiskieltoasiassa oikeudenkäyntiavustaja on yleensä tarpeen. Lähtökohtaisesti lähestymiskieltoasian osapuolet vastaavat avustamiskuluista itse. Useimmat oikeusturvavakuutukset eivät korvaa avustajan kuluja lähestymiskieltoasiassa ja siksi kannattaa varmistaa oman oikeusturvavakuutuksen vakuutusehdot. Oikeudenkäyntiä varten on mahdollista hakea julkista oikeusapua. Tällöin valtio maksaa kokonaan tai osan kuluista, ja asiakas maksaa mahdollisen omavastuuosuuden.

Aasa-Law Oy:n juristit ovat hoitaneet useita lähestymiskieltoa koskevia oikeudenkäyntejä. Olemme sekä hakeneet lähestymiskieltoa että vastustaneet lähestymiskiellon määräämistä.

08.04.2020 Author:

Yli 15 vuoden yhteistyö asianajotoimisto Keevallik & Partneridin kanssa

Asianajotoimisto Keevallik & Partnerid (Tallinna), ja Asianajotoimisto Aasa-Law (Helsinki) ovat tehneet yhteistyötä erilaisissa oikeusasioissa jo vuodesta 2000 lähtien.

Asianajotoimistojen välinen yhteistyö antaa meille mahdollisuuden tarjota asiakkaillemme ammattitaitoista, käytännöllistä ja henkilökohtaista (sekä viron- että suomenkielistä) juridista palvelua tilanteissa, jossa on sovellettava sekä Suomen että Viron lainsäädäntöä.

Virossa on yrittäjille suotuisa verojärjestelmä, e-ratkaisut ja Suomeen verrattuna edullisemmat työvoimakustannukset ja hinnat. Nämä kiinnostavat useita suomalaisia yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Suomessa taas puolestaan on Viroon verrattuna suurempi markkina-alue, enemmän pääomaa sekä korkeampi palkkataso, jotka houkuttelevat useita virolaisia yhtiöitä tai yksityishenkilöitä.
Asianajotoimistot ovat tehneet yhteistyöstä mm. seuraavissa asioissa.

  • yhtiöiden perustaminen ja yrityskaupat;
  • verotus Virossa ja Suomessa;
  • saatavien perintä Suomesta tai Virosta
  • sopimusten laadinta ja tulkinta sekä osallistuminen sopimusneuvotteluihin;
  • muuttaminen Viroon tai Suomeen sekä työoikeuteen liittyvät seikat;
  • kiinteistökaupat ja rakennusurakkariidat sekä urakkaneuvotteluissa avustaminen;
  • arvopaperioikeuteen liittyvät asiat (muun muassa Viron residenteille sijoittamistilien järjestelmään liittyvät asiat);
  • perhe ja perintöoikeus;
  • erilaiset menettelyt, jotka liittyvät hallinto- ja konkurssimenettelyihin sekä toisessa valtiossa annetun tuomion täytäntöönpanoon.

Toimintamme perustuu samoihin arvoihin: luotettavuus, rehellisyys ja kunnioitus, asiakaskeskeisyys sekä liiketoiminnallinen ajattelu. Tyytyväinen asiakas on meille erittäin tärkeä. Toiminnassamme kiinnitämme huomiota myös ympäristöystävällisyyteen: vähennämme tarpeetonta paperinkulutusta ja mikäli mahdollista, hoidamme asiat sähköisessä muodossa.

Kaikki toimistoissamme työskentelevät lakimiehet ovat joko Viron tai Suomen asianajoliittojen jäseniä ja ovat toiminnassaan velvollisia noudattamaan asianajotoimintaa koskevia säännöksiä sekä ohjeita.

Yhteistyöstä kiittäen

Asianajotoimisto Keevallik & Partnerid (Tallinna)
Asianajotoimisto Aasa-Law (Helsinki)

Advokaadibüroode Keevallik & Partnerid ning Aasa-Law koostöö

Advokaadibüroo Keevallik & Partnerid (Tallinn) ja Advokaadibüroo Aasa Law (Helsingi) on erinevates juriidilistes küsimustes koostööd teinud juba alates 2000 aastast.

Meie tegevus põhineb samadel väärtustel: usaldusväärsus, ausus ja lugupidamine, kliendikesksus ning äriline mõtlemine. Kliendi rahulolu on meie jaoks äärmiselt oluline. Oma tegevuses pöörame erilist tähelepanu ka keskkonnasõbralikkusele: vähendame asjatut paberikulu ning kui vähegi võimalik, korraldame asjaajamise elektrooniliselt.

Advokaadibüroode vaheline koostöö võimaldab meil pakkuda klientidele professionaalset, praktilist ning personaalset (nii eesti- kui soomekeelset) õigusteenust ka sellistes olukordades, kus tuleb juhinduda nii Soome kui ka Eesti õigusest.

Eestis on ettevõtjatele soodne maksusüsteem, e-lahendused ja Soomega võrreldes soodsamad tööjõukulud ja hinnad. See pakub huvi paljudele Soome äriühingutele ja füüsilistele isikutele. Soomes on jällegi Eestiga võrreldes suurem turg, rohkem rahalisi vahendeid ning kõrgem palgatase, mis omakorda pakub huvi paljudele Eesti äriühingutele ja füüsilistele isikutele.
Advokaadibürood on koostööd teinud muuhulgas järgmistes valdkondades:

  • äriühingute asutamine, ühinemised ja ülevõtmised;
  • maksustamine Eestis ja Soomes;
  • võlgade sissenõudmine Soomes või Eestis;
  • lepingute sõlmimine ja tõlgendamine, samuti osalemine lepingu läbirääkimistel;
  • Eestisse või Soome elama asumine ning tööõigusega seotud asjad;
  • kinnisvara soetamine ja ehitusõigusega seotud asjad;
  • väärtpaberiõigusega seonduvad asjad (sh Eesti residentide investeerimiskontode süsteemiga seotud asjad);
  • perekonna- ja pärimisõigus;
  • erinevad menetlused, mis on seotud haldus-, pankroti- ja täitemenetlustega, samuti teises riigis antud kohtulahendi täitmisele pööramine.

Kõik meie büroodes töötavad juristid on kas Eesti või Soome advokatuuri liikmed ning kohustatud oma tegevuses juhinduma advokaadi tegevust sätestavatest aktidest ja reeglitest.

Koostöö eest tänades

Advokaadibüroo Keevallik & Partnerid (Tallinn)
Advokaadibüroo Aasa Law (Helsingi)

Palvelemme sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Ota yhteyttä, autamme mielellämme!