22.04.2020 Author:

Helsingin hovioikeus antoi joulukuussa 2017 tuomion, jossa maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan Tarha-Tuote Oy:n kaksi aikaisempaa työntekijää sekä yrityksen edellinen omistaja tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Samalla heidät määrättiin maksamaan huomattavan suuret vahingonkorvaukset.

Asiassa oli kyse yrityssalaisuuden loukkauksesta. Aikaisemmat yhtiön työntekijät ja omistaja olivat hovioikeuden käsityksen mukaan käytännössä jäljentäneet Tarha-Tuote Oy:n liiketoiminnasta sen kannattavimman ytimen eli ryhtyneet tuomaan maahan ja myymään niitä tuotteita, joilla on ollut paras kysyntä ja paras myyntikate. Vastaajien käytettävissä oli yksityiskohtaisia tietoja Tarha-Tuote Oy:n liiketoiminnasta.

Tarha-Tuote Oy:n kilpailuetu markkinoilla on perustunut tuotteiden hankinta- ja myyntiketjuun liittyvien tietojen hyödyntämiseen. Nämä tiedot Tarha-Tuote Oy on saanut vuosia kestäneen kehitystyön seurauksena. Tarha-Tuote Oy oli myös useilla liiketoimintakaupoilla ostanut tietoja tavarantoimittaja- ja asiakassuhteista. Vastaajat olivat suoraan kopioineet niiden tuotteiden hankinta- ja myyntiketjun, joiden osuus oli lähes puolet Tarha-Tuote Oy:n liikevaihdosta ja joiden myyntiin Tarha-Tuote Oy:n liiketoiminnan kannattavuus oli pääosin perustunut. Tarha-Tuote Oy:n liiketoiminta on myöhemmin siirtynyt Schetelig Oy:n omistukseen.

Rikoslain 30 luvun 11 §:n mukaan yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa. Yrityssalaisuuden tunnusmerkkien katsotaan lain esitöissä olevan haltijan salassapitotahto ja salassapitointressi sekä tiedon tosiasiallinen salassapito.

Helsingin hovioikeus katsoi, että vastaajat syyllistyivät yrityssalaisuuden rikkomiseen ja heidät määrättiin korvaamaan vahingonkorvauksena Schetelig Oy:n myyntikatteen menetys kahden vuoden ajalta. Asianajotoimisto Aasa-Law Oy toimi asiassa Schetelig Oy:n oikeusavustajana.

Asianajotoimisto Aasa-Law Oy avustaa muun muassa yrityssalaisuuksien suojaamiseen, salassapitosopimuksen laatimiseen tai yrityssalaisuuden mahdolliseen väärinkäyttöön liittyvissä asioissa. Meillä on erityistä asiantuntemusta myös sellaisessa tilanteessa, mikäli henkilöä ja yritystä perusteettomasti epäillään yrityssalaisuuden laittomasta hyödyntämisestä.

12.01.2019 Author:

Yrityssalaisuus tarkoittaa liikesalaisuutta, ammattisalaisuutta tai muuta vastaavaa yrityksen hallussa olevaa salaista tietoa, joka tuottaa taloudellista kilpailuetua yritykselle. Yrityssalaisuudet ovat yrityksille arvokasta pääomaa ja ne mahdollistavat sekä yrityksen kilpailukyvyn että markkinoilla erottumisen.

Yhtiön kilpailuetu voi muodostua lukuisista eri tekijöistä, joten yrityssalaisuudeksi soveltuva tieto voi lähtökohtaisesti olla minkä sisältöistä tahansa, kunhan se on tarkasteltavan yrityksen toimialalla taloudellisesti arvokasta. Yrityssalaisuuden paljastuminen antaisi kilpailijoille taloudellista etua, ja toisi siten taloudellisia tappioita yritykselle.

Yrityssalaisuuden tunnusmerkeiksi on asetettu tiedon haltijan salassapitotahto, tiedon haltijan salassapitointressi ja tiedon tosiasiallinen salassapito. Yritys voi suojata yrityssalaisuuksiaan muun muassa salassapitosopimuksin, teknisin ja fyysisin suojakeinoin (tietokoneiden käyttäjätunnukset ja salasanat, tilojen lukitus, kulunvalvonta) ja välttämällä tiedon tarpeetonta jakamista.

Usein yrityssalaisuudet ovat yhdistelmä tai kokoelma sellaisia tietoja, joista yksikään ei erillisenä välttämättä olisi suojan piirissä. Yrityssalaisuus voikin muodostua sellaisenaan tunnettujen rakenneosien tai osatoimintojen yhdistelystä tai yhteensovittamiseksi toimivaksi tuotteeksi. Sen sijaan yleisesti tunnettu tai helposti selvitettävissä oleva yksittäinen tieto ei kelpaa yrityssalaisuudeksi.

Yrityssalaisuuksia suojataan työsopimuslaissa, laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja rikoslaissa. Työsopimuslaki kieltää työntekijää käyttämästä hyödykseen tai ilmaisemasta muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia työsuhteen kestäessä ja työsuhteen päätyttyä, jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti. Rikoslain 30:5 §:n mukaan yrityssalaisuuden oikeudeton käyttäminen ja ilmaiseminen voidaan saattaa rangaistavaksi ja siten kieltää yksinomaan RL 30:5 § säännöksellä.

Rikoslain 30:5 §:n pykälän myötä salassapitosopimuksen laatiminen ei ole enää ehdoton edellytys tilanteissa, joissa halutaan suojata työnantajan yrityssalaisuutta työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen. Rikoslain 30:5 § paransi liikesalaisuuksien suojan tasoa Suomessa ja liikesalaisuuksien loukkaukset käsitellään tuomioistuimissa pääsääntöisesti rikosasioina. Salassapitosopimukset usein kuitenkin selventävät tilannetta.

Asianajotoimisto Aasa-Law Oy auttaa tunnistamaan yrityssalaisuuden. Avustamme yrityssalaisuuksien suojaamiseen, salassapitosopimuksen laatimiseen tai yrityssalaisuuden mahdolliseen väärinkäyttöön liittyvissä asioissa. Meillä on erityistä asiantuntemusta myös sellaisessa tilanteessa, mikäli henkilöä ja yritystä perusteettomasti epäillään yrityssalaisuuden laittomasta hyödyntämisestä.

Palvelemme sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Ota yhteyttä, autamme mielellämme!