Riita-asioissa asianosaisilla on velvollisuus pysyä totuudessa. Totuusvelvollisuus luo velvoitteen rehellisyydestä prosessitoimissa, joka tarkoittaa sitä, että asianosainen ei saa kanteensa ja vastauksensa esittämisvaiheessa vedota valheelliseksi tietämäänsä oikeustosiseikkaan taikka kiistää vastapuolen väitettä, jonka tietää olevan totta (OK 14:1).
Riita-asioissa asianosaisilla on velvollisuus pysyä totuudessa. Totuusvelvollisuus luo velvoitteen rehellisyydestä prosessitoimissa, joka tarkoittaa sitä, että asianosainen ei saa kanteensa ja vastauksensa esittämisvaiheessa vedota valheelliseksi tietämäänsä oikeustosiseikkaan taikka kiistää vastapuolen väitettä, jonka tietää olevan totta (OK 14:1).
Rikosasiassa asianomistajilla on ns. negatiivinen totuusvelvollisuus. Negatiivinen totuusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että asianomistajilla ei ole velvollisuutta antaa kertomusta tai vastata kysymyksiin. Mikäli asianomistaja päättää kuitenkin näin tehdä, on hänen pysyttävä totuudessa (HE 46/2014 vp, s. 95).
Rikosasiassa vastaajalla ei ole totuusvelvollisuutta. Totuusvelvollisuus olisi ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että ketään ei voida velvoittaa myötävaikuttamaan oman rikosoikeudellisen syyllisyytensä selvittämiseen (itsekriminointisuoja).
Prosessipetoksen, tai sen yrityksen tunnusmerkistön täyttää usein väärien tietojen antaminen oikeudelle asianosaisena. Tyypillisimmin erehdyttäminen tapahtuu esittämällä oikeudenkäynnissä jokin valheellinen lausuma.
Valheellinen lausuma tuomioistuimessa voi siis täyttää petoksen tunnusmerkistön (ns. prosessipetos). Prosessipetos on eräänlainen petoksen erityismuoto, eikä siitä ole rikoslaissamme omaa pykälää, vaan prosessipetosta on arvioitava rikoslain petoksen tunnusmerkistön valossa (RL 36:1).
Petoksen perustunnusmerkkejä on viisi: erehdyttäminen tai erehdytyksen hyväksi käyttäminen, toiselle siitä aiheutuva erehdys, erehdyksen vallassa suoritettu määräämistoimi, erehdytyksestä aiheutunut taloudellinen vahinko sekä tahallisuus. Vaatimus tahallisuudesta tarkoittaa sitä, että erehdyttäjä mieltää antamansa tiedot varsin todennäköisesti virheellisiksi tai harhaanjohtaviksi.
Prosessipetoksella tarkoitetaan tuomioistuimen tai muun lainkäyttöviranomaisen erehdyttämistä rikos-, riita- tai hallintolainkäyttöasiassa antamaan jotakin osapuolta taloudellisesti suosiva tai vahingoittava virheellinen päätös. Petoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun tuomioistuin erehdyksensä takia päätyy toisen asianosaisen kannalta huonompaan ratkaisuun kuin mihin tämä olisi oikeutettu, mikäli tuomioistuinta ei olisi erehdytetty.
Perusmuotoisesta petoksesta tekee prosessipetoksen se, että erehdyttäminen tapahtuu lainkäyttöviranomaisen edessä.
Asianajotoimisto Aasa-Law Oy avustaa tapauksissa, joissa on syytä epäillä valheellisen lausuman esittämistä tuomioistuimelle. Meillä on asiantuntemusta myös sellaisissa tilanteissa, joissa henkilöä epäillään perusteettomasti väärien tietojen esittämisestä tuomioistuimelle.