Avioehtosopimus on puolisoiden välinen sopimus, jolla sovitaan siitä mikä omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle eli mitä ei jaeta puoliksi avioliiton päättyessä. Avioehtosopimuksen voi laatia ennen avioliittoa tai sen aikana. Ilman avioehtoa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus tarkoittaa aviopuolisoiden oikeutta toisen omaisuuteen avioliiton päättyessä.
Avioliittolain 41§ mukaan ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samalla tavalla voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta.
Avioehtosopimuksia on erilaisia:
- Avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva avioehtosopimus: Siinä puolisot sopivat, että kummallakaan heistä ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omistuksessa olevaan omaisuuteen.
- Osittainen avioehtosopimus: Puolisot sopivat, että kummallakaan ei ole avio-oikeutta tiettyyn toisen omistuksessa olevaan tai myöhemmin hänen varallisuuspiiriinsä tulevaan omaisuuteen.
- Yksipuolinen avioehto: Siinä vain toisen puolison avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen on, joko kokonaan tai osittain supistettu. Toinen puoliso säilyttää avio-oikeuden täysimääräisesti toisen puolison omaisuuteen.
Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja se tulee päivätä. Avioehtosopimus täytyy olla kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Todistajien tehtävänä on allekirjoitusten oikeaperäisyyden todistaminen. Avioehtosopimus tulee voimaan, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa. Avioehtosopimuksen voi tehdä milloin tahansa avioliiton aikana, mutta puolison kuolema tai avioeron vireilletulo katkaisee mahdollisuuden sopimuksen rekisteröimiseen.
Avioehtosopimus on tiukasti määrämuotoinen oikeustoimi, joka tarkoittaa sitä, että pienikin muotovirhe saa aikaan pätemättömyyden. Avioehtosopimuksen muotoa ei tulkita sen rekisteröimisen yhteydessä, eikä rekisteröiminen pätevöitä avioehtosopimusta, jossa on muotovirheitä. Pätevyys arvioidaan vasta aviovarallisuussuhteen purkamisen yhteydessä. Näin ollen on siis tärkeää, että avioehtosopimus laaditaan huolellisesti ja muotovaatimuksia noudattaen, jotta se on pätevä.
Avioehtosopimuksen laatimiseen voi olla erilaisia motiiveja. Avioehtosopimuksella on vaikutusta muun muassa perinnönjakoon ja se voi olla motiivina sen tekemiseen. Avioehto voi olla perusteltu silloin, kun molemmat puolisot on taloudellisesti itsenäisiä, työelämässä ja rakentaneet varallisuuttaan jo ennen avioliiton alkua. Avioehto voidaan tehdä myös suojaamaan ennestään omistettua omaisuutta tai perintönä saatua varallisuutta.
Asianajotoimisto Aasa-Law:n henkilökunta on perehtynyt avioehtosopimusten laatimiseen. Olemme mielellämme apuna avioehtosopimuksen laatimisessa ja siihen liittyvissä kysymyksissä. Ota rohkeasti yhteyttä ja keskustellaan tilanteestasi.
Ota yhteyttä