Koronatuen väärinkäyttö arvioidaan avustuspetoksena

Poliisilla on tällä hetkellä tutkittavana useita epäiltyjä avustuspetoksia, joissa tutkintapyynnön on tehnyt Business Finland tai joku muu avustuspäätöksen tehnyt viranomainen.

Ennen esitutkinnan aloittamista on tehty takaisinperintäpäätös, jossa aikaisemmin myönnetty koronatuki on päätetty periä kokoaan tai osittain takaisin. Poliisille on jätetty tutkintapyyntö niissä tapauksissa, joissa koronatuen määrä on ollut suuri tai tukea on myönnetty usealle saman henkilön edustamalle yritykselle. Rikosepäilyn kohteena on se tuen tai rajoituksen määrä, joka on päätetty periä takaisin.

Poliisi kuulee yleensä rikoksesta epäiltyinä tuen saaneen yhtiön toimitusjohtajaa ja hallituksen jäseniä sekä tukihakemuksen laatinutta henkilöä, mikäli tämä on ollut määräävässä asemassa yhtiössä.

Oikeuskäytännössä on pääsääntöisesti katsottu, että hallituksen jäsenillä on lakiin perustuva velvollisuus valvoa yhtiön toimintaa ja että tietämättömyys ei ole tehokas tapa kiistää rikosepäily (KKO 2015:10). Avustuspetosta koskevissa lain esitöissä on myös katsottu, että jäsenten on tullut tietää avustuksen hakemista ja käyttämistä koskevat säädökset, eikä tietämättömyyteen vetoaminen poista tahallisuutta. Vaadittavan tahallisuuden osalta ei myöskään edellytetä, että hallitusten jäsenillä tai muilla vastuuhenkilöillä olisi ollut hyötymistarkoitusta.

Arvioitaessa mahdolliseen avustuspetokseen syyllistyneitä henkilöitä, keskeisiä ovat kuitenkin seuraavat havainnot:

  • Kuka on laatinut korona-avustuksia koskevat hakemukset?
  • Onko haettavan avustuksen suuruudesta päätetty yrityksen tai yhteisön hallituksessa?
  • Kuka on laatinut ja antanut avustuksen käyttämistä koskevat raportointitiedot?
  • Ketkä ovat asemansa perusteella olleet tietoisia avustuksien käyttämistä koskevista seurantatiedoista?

Avustuspetoksesta on oikeuskäytännössä yleensä syytetty ainoastaan niitä henkilöitä, jotka ovat laatineet tukihakemuksen tai antaneet viranomaiselle avustuksen käyttämistä koskevia vääriä tietoja. Hallituksen jäsenet ovat yleensä vastuussa väärien tietojen esittämistä vain siinä tapauksessa, mikäli hallituksen kokouksessa on päätetty tukien hakemisesta ja käsitelty sellaisia tietoja, jotka osoittavat, että yhtiössä on toimittu avustuksen käyttötarkoituksen vastaisella tavalla tai että viranomaiselle aikaisemmin esitetyt tiedot ovat olleet virheellisiä.

Asianajotoimisto AASA-LAW Oy:n henkilökunnalla on erityistä asiantuntemusta arvioitaessa mahdollista avustuspetoksen toteutumista. Olemme avustaneet sekä valtionapuviranomaisia että yhtiöitä ja yhteisöjä, joiden vastuuhenkilöiden on epäilty syyllistyneen avustuspetokseen. Korkein oikeus on antanut kaksi avustuspetoksia koskevaa ennakkoratkaisua KKO:2012:53 ja KKO:2019:9. AASA-LAW on ollut mukana molempien tapausten käsittelyssä korkeimmassa oikeudessa.

Uusimmat julkaisumme

Refreshing idea